Catégorie : Actualités en Pular

Konaakiri ñannde 3 silto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa sannii ka jonnde mun yimɓe jeyaaɓe ka perefektiir Sabadu Baranama.

Ko ɓe buy seenii, mawɓe e sukaaɓe e sonnaaɓe jeyaaɓe e oo perefektiir, Ɓe ɓannginii weltaare mun nden e anital mun faadee e Ardiiɗo Hawtaandi ndin Maamadii Dummbuyaa sabu ko saare maɓɓe nden ƴellintinaa kon wonti perefektiir.

E innde seeniiɓe ɓen, alahajji Asa Karifa Kurumaa cukko mawɗo perefektiir on, jarnii eɓɓoore nden nde tawnoo ko ko habbanoo gila neeɓi. o anndintini wonndema Sabadu Baranama hari ko suu-perefektiir gila hitaande 1956 fayda ɓuri duuɓi 70 hikka.

« Meɗen ari jarnugol on, Ardiiɗo Hawtaandi ndin e laamu ngun fow » o inni. E hoore himo ɓanngini weltaare nde jamaa on neli mo nden yo o yottin.

Hakkunde saare nden e Kankan ko kilomeeterji 115 senngo funnaange. Ko saare nde taariika mun no limoo telen qarnu XVII. Wonannde jamaa on, ko nde ƴellitii kon wonugol perfektiir, ko tayre mawnde fii ɓantal mayre.

Seeniiɓe ɓen ɓanngini angisannde maɓɓe nden fii tammbitagol ɓantal saare maɓɓe hesere nden, ɗun non e banŋeeji ɗin fow.

Konaakiri ñannde 3 silto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa sannii ka jonnde mun jeyaaɓe ka Laral kesal ardorde Sigiri nden.

No e seeniɓe ɓen, sonnaaɓe, sukaaɓe e mawɓe tedduɓe. Ko ɓe buy seenii ɓannginngol weltaare mun nden jarna Ardiiɗo Hawtaandi ndin Maamadii Dummbuyaa sabu ko saare maɓɓe nden ƴellintinaa kon wonti Laral ardorde. Seeniiɓe ɓen weltorii kabaaru on, nde  tawnoo himo soomodi e ɓantal ngenndi ndin. Ɓe watti ɗon du’aaji e toraare Alla faadee e Ardiiɗo Hawtaandi ndin, e Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, e laamu ngun fow fii ɓuttu, deeƴere e ngalu Gine.

Ko adii kon, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa anndintini wonnde ɗun ɗoo ko faale ɗe mawɓe Sigiri lanndinoo gila neeɓii. Wurin kanko tigi hari o yiidii e maɓɓe nde laabi buy. O holli wonnde ko ɗun ardiiɗo hawtaandi ndin tawi yo ƴellintin Sigiri watta laral ardorde.

O ɓeyditaniɓe caɗeele fewtuɗe Lare kese ɗen tentinii e banŋal kiwal hunndaari ndin sabu oogirde kanŋe ɗen, boyre leyɗe e canɗi, accitugol jannde wonannde fayɓe ɓen e tallallakkeeji heewuɗi haanaaɗi haɓeede fii dañugol ɓure duumiiɗe.

Wonannde Aamadu Wuuri Baa, aroore Sigiri nden no humondiri e waawugol lonntinangol sukaaɓe ɓen golle goo, ko wonaa jasugol kanŋe. O anndintini wonndema hiɓe haani janngude, waɗude golle yeñinayɗe jawle : « Sigiri no e ɓerɗe amen » holli Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen e hoore himo heyɗintini faandaare tammbitagol Laral kesal fii ɓantal maggal.

Ka timmoode, o torii jamaa on hiwugol jawle oogirɗe wonuɗe e nder laral ngal tentinii wano leydi ndin e ndiyan ɗan e nder ɓuttu e nder deeƴere.

Konaakiri ñannde 3 silto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Aamadu Wuuri Baa sannii ka jonnde mun jeyaaɓe ka Laral ardorngal Beylaa.

Ko ardiiɓe ka jonnde yaakitorde aranere nden, ko yaakitoraaɗo ardiigu ngenndi ndin. Seeniiɓe ɓen no hewti weltanagol Ardiiɗo Hawtaandi ndin Maamadi Dummbuyaa sabu ko ƴelliti saare maɓbe nden watti Laral ardorgal.

E nder ngal tintidal, seeniiɓe ɓen weltorii jarnii eɓɓoore nden nde tawnoo hiɗe ɓannindira jamaaji ɗin tentinii e banŋe eɓɓoore Simanndu 2040 nden. Ɓe ɓanngini ɓure dañotooɗe hen, ɗe ɓe fadii tentinii e banŋe alhaaliiji yulirɗe, ɓantal e waylugol nguuree jamaa on.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Aamadu Wuuri Baa, weltanike ɓe, o jarniɓe sanne fii jogondiral maɓɓe ngal. O wakkilini ɓe toppitagol e nden wakkilaare e huuwondiral, e nanondiral fii ɓantal laral maɓɓe kesal ngal.

Konaakiri ñannde 4 silto 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa  sannii ka jonnde mun ɓeynguure yo Alla hinno sonna Hajja Anndere Tuuree wonndude e geɗal makko Mohamed Tuuree.

Seeniiɓe ɓen ɓannginii weltaare maɓɓe nden faadee e Ariiɗo Hawtaandi ndin Maamadii Dummbuyaa e Laamu ngun fow sabu ballal maɓɓe ngal fewndo oo sokolaa immorɗo e faantunnde yumma maɓɓe.

E innde ɓeynguure nden fow, Mohamed Tuuree jarnii laaamu Gine ngun sabu hettaare maggu e yarlingol ɓe faatunnde yumma maɓɓe. O watti ɗon faatunnde Hajja Hawwaawu Jallo ñannde 25 juko e hoore himo annditina naɓidal hakkunde ɓeynguureeji ɗin ɗiɗi.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa holnii seeniiɓe ɓen wonnde o yottinay ka Ardiiɗo Hawtaandi ndin jarnoore e anitannde ɓeynguure nden. O heyɗintini fahin e innde Lanɗo on yarlagol faatiiɓe ɓen. O takki du’aa, yo Alla yeɗuɓe Aljanna.

Konaakiri ñannde 2 silto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadou Wuuri Baa ardike e nder weerirde ka saare ɗoo, haaju hurmbitugol yewtere afirikinaare 12ɓere fii cellal e haqqee jiidi.

Ko e ley tiitoonde « cellal e haqqee jiidi wonannde suukaaɓe rewɓe e nder Afiriki faadee e caɗeele ɗuuɗuɗe ». Ngal tintidal afirikiyankewal ko fii yewtidugol okkindira hakkil fii tanñugol caɗeele humondirɗe e cellal e haqqee jiidi ndin. Ngal moftindirii huɓindiiɓe ɗuuɗuɓe e waajotooɓe ka ardiigu e ka yaakitorde aranere wonndude e luujotooɓe e banŋe karallaagal e wintaari, no wattii ɗon seeniiɓe duuɗuɓe immorde e leyɗe Afirikinaaje ɗen. Ɗun ko e nder balɗe nayi waɗata, gila ñannde 2 haa ñannde 5 silto 2026.

E innde sukaaɓe afirikinaaɓe ɓen, Sesil Rafayel Makos torii ballal faadee e tammbitagol sukaaɓe rewɓe ɓen, o torii yo ardiiɓe ɓen yawtu keerii angisanɗe ɗen ardora kuugal.

Sonna Kajjatu Soo jeyaaɗo e COTECH e nder kawtital ACSHR, ka yewtere mun ɓannginii caɗeele sukaaɓe rewɓe e nder lowndi Afiriki ndin faadee e cellal e haqqe dooleede e jiidi. O ɓanngini hitteendi moftugol doole fii no danndira oo jamaa duuɗuɗo ɗoo fow.

Koohoo 0liwiyee Kinoo jaagoraaɗo Hawtaandi Beljik ndin heyɗintinii angisannde leydi makko ndin e toppital wallitoo fii no newinira cellal e totta haqqeeji sukaaɓe rewɓe ɓen e banŋe dooleede e jiidi.

Yaakitoraaɗo fii cellal ngal Sonna Kaytee Saal tentinino kañun wonndema yo angisanɗe ɗen wonu kuugal newinayngal fii cellal e haqqee jiwɓe ɓen e banŋe jiidi.

Ka yewtere makko hurmbitirnde, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, ɓannginii wonndema ɓantal Afiriki no humondiri e cellal, e jannde e kiwal sukaaɓe ɓen. O torii yo caɗeele sukaaɓe ɓen totte.

Aamadu Wuuri Baa catii fahin e niwinanngol sukaaɓe ɓen faadee e kumpiti kenndeeji alhaaliiji cellal kenndeeji, wonndude e ɓurtugol tawnugol ɓe ka pelle ɗoworɗe e dawrooji. O joofiniri toragol huuwondire tentuɗe hakkunde leyɗe afirikinaaje ɗen e banŋe moftugol jawle ko wintee fii celal ngal.

Konaakiri ñannde 28 juko 2026 ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa sannii ka jonnde mun dental jeyaaɓe Jalaakoro, seeniiɓe ɓannginngol weltaare mun jarna, Ardiiɗo Hawtaandi ndin, Maamadii Dummbuyaa, sabu ko saare maɓɓe nden ƴellitinaa kon fii wonugol perefektiir.

E nder ngal tintidal, dental seniingal ngal ɓannginii weltaare mawnde jamaaji Jalaakoro ɗin e denndaagal perefektiir Manjaana on, faadee e ndee ƴellitannde. Ɓe weltanii laamu ngun sabu hilla mo ngu watti on e maɓɓe faadee e ɓantal nokkuure maɓɓe nden.

E nder ɗun, ɓe holliti wonnde e dewo (alat) aroore ɓe waɗay sadaka mawɗo e du’aaji fii anital faadee e Lanɗo Hawtaandi ndin, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen e leydi Gine ndin.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa jarnii dental ngal, sabu anital ngal. O maandinii fota yewtere nde ngal ardini nden immorde e jeyaaɓe Jalaakoro ɓen, wonndema o hewtinay nde Ardiiɗo Hawtaandi ndin Maamadii Dummbuyaa.

Konaakiri, ñannde 28 juko 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa hollitii ka geeci Kamayen heyɗintinannde hesre jagge yaakitorɗe ardorɗe ɗen e nder mojobe nayi ardorɗe. tummbondiral no moftunoo koolaaɓe konngol ka yaakitorɗe, hooreeɓe kabinee ɓen, waajotooɓe e tofooɓe ka jagge yaakitorɗe.

Ndee heyɗintinannde, no faandii yuɓɓindirgol kuuɗe laamu ngun fii newinngol ɗoworɗe ngenndi ndin e golleeji humondirɗi e huulannɗe Simanndu 2040. Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, ɓanngini faandaare hittunde no ardiigu ngun dañira njuɓɓudi e noone gollirɗo newinayɗo fii ɓantal ngenndi ndin.

Aala keso on ko mo mojobe nayi : ndimu e ardiigu ; faggudu e baylanduru coñal ; alhaliiji e ɓantal duumiingal ; ngalu neɗɗannke e yurmondiral. Mojobe ɗen nayi, no mofti yaakitorɗe faadee e ko hertaniiɗe kon.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓannginii wonndema ndii njuɓɓudi ɗoo bonnitaa njuɓɓudi kinndi ndin, ko ndi wallitotoondi no golle newora, no kumpitti layira e no yurmondiral ñiiɓira ka nder ardiigu.

E maaku makko, mojobe yaakitorɗe ɗen fannoray kadi taskagol ɗeri golle hakkunde yaakitorɗe ɗen, woppa caɗeele ƴetta pehe tammbitoo moftal yaakitoraaɓe ɓen hara lonntaaki ngal.

Ngal kuugal newinay no seediree e ngolle yiiloonde e wallitoo fota yuɓɓondiral golle ardiigu ngun. Koohoo Aamadu Wuuri Baa holli : senndodugol kumpitti ɗin, aynugol golle ɗen, ko laabuddaaji fii neewaare e dañal ɓure e kala kuugal ngenndi.

Njuɓɓudi ndin no eɓɓi kadi taskagol, ndarta golleeji mojobe ɗen wonndude e toɗɗaaɓe immorde e jagge yaakitorɗe ɗen. Faandaare nden ko newinngol kumpitti ɗin, yaccina ɗeri ardiigu ngun fii no pehe ƴettiree no yaawiri.

Konaakiri ñannde 26 juko 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Aamadu Wuuri Baa sannii ka jonnde mun tefooɓe ɓen ka jaggeeji yaakitorɗe ɗen. Ngal tinntidal ko fii ɓannginngol faandaare tefooɓe ɓen faadee e newinngol golle ardiigu ngenndi ndin.

E nder ɗun, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓannginii faandaare kañun tefooɓe ɓen ka jagge yaakitorde mun. O anndintini wonnde laamu ƴanngalhu ngun wattiraama ɓaawo. Laamorɗe kese timmbaama hiɗe haanaa semmbineede, wallitee fii no ɗe huurire ko ɗe haani waɗude kon totta gooto kala hakkee mun on.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen holli, ardiigu moƴƴu ngun haanaa luttude e konngol tun. Hingu haani ɓaarorde aalaaji e kuuɗe etotooɗe : « Ardiigu moƴƴu, ko ɗoworde moyyere ñinnaynde kuuɗe tinotooɗe, etotooɗe ». O holli.

E nder ɗun, Aamadu Wuuri Baa torike tefooɓe ɓen gollugol wonndude e aalaaji kesi etirɗi ɗin. O holli ko yo ɓe naɓidu, ɓe jiwnga ko jiwngotoo kon ɓe newinana yaakitorde maɓɓe nden no gollira golle kenndeeje.

Ka lannoode, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tentinii e hitteendi heyɗintingol laamu ngun faadee e ardiigu moƴƴu tentinii e banŋe ñinnugol Simanndu 2040.

Konaakiri ñannde 26 juko 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Aamadu Wuuri Baa wonndude e huɓindiiɓe ɗuuɗuɓe seenino ka kartiyee Miniyeer e nder Komiin Diksin, ka galle yo Alla hinno Alahajji Sayfullaahi Jallo, Ardiiɗo arano Mbatu Mawngu ngenndi ndin, fii yarlinngol ɓeynguure nden battane faatunnde Hajja Hawwaawu Jallo  sonna kañun Alahajji Sayfullaahi Jaalo. Fatunnde nden ko waɗi, ko ñannde 25 juko 2026. Feƴƴimɓe ɓen, faatodii e duuɓi 98.

E innde Ardiiɗo Hawtaandi ndin koohoo Maamadii Dummbuyaa e laamu ngun, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen yurminii, yarlinii ɓeynguure faatoraaɓe ɓen.

E nder ɗun laamu ngun heyɗintinii faandaare tammbitagol ɓeynguure nden fii battane faatiiɗo on, fii no furee on hewtira ka surretee ɗon Labe, wano ɓeynguure nden holliri non binnde maama maɓɓe Karamoko Alfaa Mo Labe.

Konaakiri ñannde 24 juko 2026 ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Aamadu Wuuri Baa tolnii ka jonnde mun mojobere jeyaaɓe Sigiri wonndude e mawɗo musidal maɓɓe ngal Alahajji Daraman Magasubaa.

Fanndaare seenayee mojobere nden, ko weltanagol Ardiiɗo Hawtaandi ndin, Koohoo Mamadii Dummbuyaa fadee e ko ƴellitini kon Saare Sigiri nden watti nde Laral ardorde.

Seeniiɓe ɓen e innde Sigiri, jarnii Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen battane tinnaare makko nden fii laatinngol faale maɓɓe ɓooyuɗo. Ɓe holli wonnde ngal ƴellital ko tayre hittunde fii ɓeyditugol ardiigu ngenndi ndin e wattanngol hilla e faandaaje jamaa Sigiri on.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa kañun kadi weltanike ɓe e o heyɗintinii anngisannde laamu ngun faadee e toppitagol huulannde Ardiiɗo hawtaandi ndin. E nder ɓantal e fotondiral hakkunde lare ɗen e nder leydi ndin.