Konaakiri ñannde 12 collite 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ben Aamadu wuuri Baa jaɓɓike ka daral alapuren Aamadu Seeku Tuuree suka maalinaajo Suleyman Konaatee seppuɗo gila Bamakoo haa Konaakiri. O ɓorino Bamakoo ñannde 11 Siilo, o hewti Konaakiri ñannde 12 collite yeru kilomeeterji 990 teppere.

Ngal kuugal, ko tippude e fodoore nde o ƴetti wondema si Maamadii Dummbuyaa suɓaama ka ardagol Hawtaandi Gine, o seppay gila Bamakoo haa Konaakiri.

Bay o hewtii Ardiiɗo yaakitoraabe ɓen, jarnuno wakkilaare makko nden tentin faa’ida wonuɗo e nder hunnugol aadi ndi o fawitii ndin e angisannde makko nden.

Konaakiri ñannde 12 collite 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ardike hurmbitugol ñalaaɗe hitaandeyankooje kawtital ardiiɓe bankiiji e wintotooɓe e nder Afiriki. Ɗun ko waɗi ko weerirde ka saare Konaakiri.

Tiitoonde tummbondiral ngal : « winntagol faggudu afirikinaahu, haqqille tafaaɗe e huurugol alhaaliiji aƴƴinayɗi calɗi bankiiji ɗin ». Ɗee ñalaaɗe ko fii jonnindirgol haqqil, yewtida ɓeyda huuwondiral ngal hakkunde bankiiji ɗin e wintorɗe ɗen, ɓanngina laawol fii wintaari huuɓundi.»

Siidi Mohammed Seriif ardiiɗo kawtital ginenaaɓe liggotooɓe ka bankiiji ɓanngini wonndema Afiriki no hatonjini jawle fii tammbitagol ɓantal mun ngal tammbitoo anterepiriisiiji ɗin ɓeydita suluuji ɗin e jiñina yeñinɗe jawle ɗen.

E nder ɗun bankiiji Afiriki ɗin no mari lowre mawnde e mun : « wonugol rewreteeɗo fii yeñino jawle, wona dariiɗo fii ɓantal faggudu ».

Ardiiɗo mawɗo Fonds Africain de Garantie et de Coopération Économique (FAGACE), Moodi Ngeto Tirena Yambay, anndintini wonndema Afiriki e jawle mun ɗuuɗuɗe fow ; luttu tun saare nde wintaaka. O tentinii e banŋe haqqille tafaaɗe  fii heyɗintingol nooneeji wintaari ndin, ɗuyta coggeeli ɗin, huɓindoo caɗeele ɗen, yanña ñamaale ɗen tintinii fii sukaaɓe ɓe, sonnaaɓe ɓen ka dowri e yeñinooɓe jawle ɓen.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe kañun ɓannginii wonnde Gine no dañude ɓantal yottiingal lanndiingal heyɗintineede fii yo ngal nafu liggotooɓe ɓen fow e faggudu. « hannde bankiiji Gine ɗin fow no wintaade haajuuji laamu ngun ɓuri faggudu laamu ngun tigi.

Fii ɓantal huuɓungal, no haani ka layinen faggudu ndun, wintoo e alhaaliiji, e yimɓe ɓen e koɗooli ɗin tiiɗina kuuɗe bankiiji ɗin fii ɗuytugol ŋalawji ɗin, jiñina halfino jawle ka banki » o holli e hoore himo  toro bankji ɗin tammbitagol baylanduru fewndiindu ndun.

 

 

 

Konaakiri ñannde 11 collite 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Koohoo Aamadu Wuuri Baa tolnii jaagoraaɗo Hawtaandi Senegaali ndin Moodi Usmaani Sii. E nder tinntidal maɓɓe ngal, jaagoraaɗo on jonnii Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓatakuru weltanordu mo immorde e yeruujo makko on Usmaani Sonko sabu ko o lontiniraa kon hoore makko ka yaakitorde aranere.

E nder ndun ɓatakuru, ardiiɗo yaakitoraaɓe Senegaalinaaɓe ɓen no ɓanngini heyɗintinannde yiɗde maɓɓe gollidugol e ginenaaɓe ɓen fii : « ñiiɓinngol huuwondiral, e naɓidal duumiingal e yurmondiral hakkunde jamaaji Senegaali e ɗi Gine ».

Ardiiɗo yaakitoraaɓe Gine ɓen ɓangini weltaare makko faadee e nduu ɓatakuru e himme Gine tammbitagol ngal huuwondiral hakkunde leyɗe ɗen ɗiɗi. Ɗun no yaadi e faandaareeji Ardiiɓe : Bassiiru Jomay Fay e Maamadii Dummbuyaa ŋanaaɓe ɗiɗo e nder loowoondi Afiriki ndin.

Konaakiri ñannde 11 collite 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tolnidii ka yaakitorde aranere  mojobe ɗiɗi afirikiyankooje Fonds Africain de Garantie et de Coopération Économique (FAGACE) et Export Trading Coopération (ETC Group) ko ardiiɗe ka yaakitorde, ko ardiiɗo mawɗo FAGACE on Doftooru Ngeto Tirena Yambay.

Tolnaaɓe ɓen, ko tintidugol e Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ari ɓannginanngol mo no huuwodiral maɓɓe ngal  e laamu Gine ngun woni e yaarude non. Noone mooɓo jawle winnteteeɗe fii yaccinngol eɓɓooreeji leydi ndin. Ɓe ɓanngini faale yo Gine rutto e mojobe ɗen tentinii nde tawnoo Gine no tawaa e timmbugol ɗe.

E nder ɗun, Ardiiɗo mawɗo FAGACE on torii Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, yo o tawe ka hurmbitugol ñalɗi hitaandeyankooji fii tummbondiral ardiiɓe bankiiji ɗin ñannde 12 collite ka saare Konaakiri.

ETC Gurup nde tawnoo ko mojobere Oroppuyankoore yeñiynde jawle wintorɗe e ngeegu winndereyankewu (trade finance) e nder luujodal FAGACE no miijii hewtinnde Gine alhaaliiji pellitere maɓɓe ɗin e noone no hayrere senndirtee non. Golle maɓɓe ɗen no humondiri e woppugol caɗeele haɗayɗe ɓantal ngenndi ndin : woppanngol anterpiriisiiji ɗin caɗeele heɓugol jawle gollirɗe fii wintanagol anterepiriisiihoy maɓɓe koy.

« jawle ɗen,  ko ɗe jari kon, nokku ka ɗe wintetee ɗon no anndaa Gine. Caɗeele ɗen ko e nder baylanduru ndun woni haa tawa ɓure ɗen hewtay jamaa Gine on e jeyaaɓe e loowoondi Afiriki ndin fow », ɓanngini Doftooru Ngeto Tirena Yambay.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen jarniɓe ko tawi kon ɗin ñalɗi mottondiral ardiiɓe bankiiji afirikinaaji ɗin ko Gine wonaa e waɗeede e faandaare maɓɓe nden fii tammbitagol Gine.  O anndintini faale laamu ngun e keɓal mun hitaandeyankewal tippude e jawle oogirɗe ɗen fii ñinnugol keɓe e banŋeeji demal, suluuji e yeñinooɓe jawle no weltori faandaare ɓee loojooɓe FAGACE e wonndiɓɓe maɓe fii no eɓɓoreeji goo wintoree.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓeyditi wonnde laamu ngun no hettanii ndaarugol nooneeji no ɓe ɓeyditirta huuwondiral ngal hakkunde maɓɓe e FAGACE e ETC Gurup fii no ɓe tammbitora ko duumii yeñinooɓe jawle ɓen no ɓen huurira faandaareeji mun ɗin.

ETC Gurup, e nder naɓitdal e FAGACE no miiji gollirde wa cuunayngel wonndude e aalaaji gasayɗi hiwuɗe jawle ɗen, yiltindira ɗe e banŋeeji ngeengu fii tontagol faandaareeji calɗi liggotooɗi ɗin.

 

Konaakiri ñannde 10 collite 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tolnii Jaagoraaɗo Hawtaandi Faransi ndin Lic Biriyaar e ardiiɗo mojobere faransinaare fii ɓantal AFD maaketeeɗo Antuwan Keer Bijot.

Yewtereeji ɗin ko e banŋe ɓeyditugol ɗuɗɗina nooneeji naɓidal ngal hakkunde Gine e Faransi tentinii e banŋeeji ɓantal faggudu, demal, jannde, allhaaliiji yulirɗe e dillere nder ca’e. Ɓe ɓurtuno tentinaade e eɓɓoore timmbugol santaral soleer  ilan yiite immorde e oyki naange ngen 2026-2027, eɓɓoore yaadunde e faandaare Simanndu 2040, ka tugalla mun mbaylanduru faggudu ngenndi ndin.

Jaagorɗo on ɓanngini wonndema e mbooyi (maarasi) 2026 mojobe yeñinooje jawle cappanɗe jowi ɓaŋoray Faransi hewta ɗoo fii tinugol ko e banŋe honɗe ɗe gasata huuwondirde e hawtaandi Gine ndin.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen jarni noone no huuwondiral ngal hakkunde Gine e Faransi woni e yaarude non. Noone mo tawata kala heɓay kun mun kun e tawude kadi naɓidal ngal no dañini ɓure banngude e jamaa on.

 

Konaakiri ñannde 9 collite 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ardike udditugol koolol laralyankewol fii yewtidal hakkunde dinaaji ka coociiru (arsewesee).

Koolol ngol ko ley tiitoonde « julɓe e annasaaraaɓe fii timmbugol renndo deeƴungo nanondirngo e nder Afiriki », ngol koolol no mottindiri julɓe e annasaraaɓe fii naɓidal haanungal hakkunde maɓɓe.

Tiitoonde  : « humiinde e sommbo men, woni e banŋe diina, woni e banŋe neɗɗankaaku » anndintini Reweran Indunil koolaaɗo kuuɓal ka Dicastère fii yewtere hakkunde diinaaji.

E nder balɗe nayi (gila ñannde 9 haa 12 collite 2036), yewtere kuulol ngol ko e tugaale tati fawii. Ɗen tugaale ko : hellifaaku e banŋe diina, e neɗɗankaaku ; diina, leƴƴi-leƴƴi  e hareeji ; diina e nokkeeli kafaaɗi ; kafu, fero, yiɗindiro e yurmondiro.

Koolaaɗo kuuɓal on ka Dicastere fii yewtere hakkunde diinaaji ɓannginno wonnde Afiriki hatonjinaa e hare woni ko addaaɗe wonni ko sincaaɗe eltaa. Afiriki ko haatonjini, ko seeditannde haqiiqaare ɓannginnde wonndema dewal Alla no waawi moƴƴintinnde , newina wonndigal, ɓuttu e ɓantal duumiingal hakkunndeeji men.

« wa ardiiɗo diina, ɗoworɗo finaa-tawaaji men ɗin, hiɗen haani wallitaade jamaaji men ɗin no ɗi seedira e kaɓɓol tooñe, ngaygu e cergal. Ardinen jiwɗingol cosaane e ɓuttu. »

Ardiiɗo yaakitoraɓe ɓen ɓanngini wonnde ko teddungal wonani ardiigu Hawtaandi Gine ndin tawdegol e ngol koolol ngol tawta ko Épiscopat de Guinée wonndude e huuwondiraaɓe ka yewtereeji hakkunde diinaaji ɗin : « ko honno timmbirɗe renndo yiɗindirngo, deeƴungo e nder Afiriki ? » e wi’a makko ndee tiitoonde e kumpital fewndiingal.

« si en ndaarii hannde nokkuure nden Gila Atlantik haa e boɗewol laaral njanal e nder loowoondi Afiriki ndin no jiiɓii walla yakkii immorde e hareeji ɗi nooneeji fow. »

«Kono hareeji goo no ƴettitiraa wa hareeji diina, goɗɗi wa si ko hareeji bolondaa, , goɗɗi goo no sifooraa wa hare fii jawdi. Jamaaji ɗin no ɓittii, ko saɓu ɗun si ɗi waɗay ko woniwoo fii no ɗi wuurira. », Ɓeyditi Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa

Ka hommbugol yewtere makko nden kanko Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen e innde Ardiiɗo Hawtaandi ndin, o yelanike tawaaɓe ɓen, koolol newiingol. O torii yo Alla newnamɓe ñinnugol ngol e jam e nder ɓuttu fii no jamaa ɓuruɗo e lo’ude on nafitora.

 

Konaakiri ñannde 09 collite 2026 yaakitoraaɗo koolaaɗo kuuɓal ka ardiigu, Tammba Benuwaa Kamano ardike tolno lontondiral yaakitoraaɗo ardiiɗo kabinee immotooɗo Muhammed Lamiin Sii’Sawaanee e toolotooɗo Doftooru Dawda Kamisoko.

Tolno ngon tummbindirno, waajo ardiiɗo dillere ka ardorde hawtaandi ndin, cukko koolaaɗo kuuɓal ka ardorde e waajooɓe yaakitorde aranere nden e liggotooɓe ɗuuɗuɓe ka laamu.

Yaakitoraaɗo koolaaɗo kuuɓal ka ardiigu, Tammba Benuwaa Kamano holi wonnde ngoo tolno, ko jaaɓotiral ligge fii ɓannginngol wonndema ardiigu ko ko jokkondiri e kadi neeɗi ardiigu ngun wonay ko ɗohi ɗoo e yeeso wonaaɗo e tolneede on.

« kuugal yaakitoraaɗo ardiiɗo kabinee on ko toppitagol ñannde  woo ñannde e golleeji Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen. E kadi himo humindira rerɗina wonndude e koolaaɗo kuuɓal on fii luujagol Arddiɗo yaakitoraaɓe ɓen e kala ligge ɗe o ɓanngini fii no ɗe newora no haaniri. ɗun non woni e banŋe ardiigu, walla ñaawoore,walla hakkunde yaakitoraaɓe ɓen », o ɓeyditi.

Ɓaawo o jarnude tolneteeɗo on, immiɗo on Mohammed Lamiin Sii-sawanee annditi lontiiɗo mo on no toolaade e ligge kenndeeje lanndiiɗe wakkilaare, fii huurugol golle laamu ngun : « miɗo hooliri ballal luujo mon on banndan an Lansine Hawa Dummbuyaa. On mo tawata hettaare mun waaway wallitaade no haaniri e ngal kuugal », o ɓanngini.

Doftooru Dawda Kamisoko anndintini wonndema darnde yaakitoraaɗo ardiiɗo kabinee on Yaakitorde aranere nde o yeɗaa no humondiri e yaadu ardiigu ngun. O watti wonndema ɗun no lanndii wakkilaare, ñinnere e nunɗal fii huurugol no haaniri faandaaje ɗoworɗe laamu ngun e ñinnugol no haaniri.

Nde tawnoo himo felliti manngo kuugal ngal o yeɗaa ngal, o holli wonndema ko o yamiraa kon no laaɓi pos ko huuwondirgol e gollooɓe ɓen fow ka yaakitorde aranere: « tammbitagol luujoo ardiiɗo yaakitoraɓe ɓen, fii no o huurira no haaniri golle makko ɗen fow, e hakkunde makko e e ɗeya yaakitorɗe fii dañinngol ɗe ɓure ɓanngayɗe e jamaa Gine on. »

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓay ƴettii konngol, o jarni o weltanii immiiɗo on, o sanni o tolni tolneteeɗo on sabu hoolaare fawaande e makko immorde e Ardiiɗo hawtaandi ndin.

O anndintini huuwondiral, hakkunde makko e yaakitoraaɗo tolnaaɗo on fewndo ko ɓe yiidunoo faransi e hannde, fodoore nden waɗii haa tawii ko nokkun gootun ɓe gollata e saa’i ka tawata jamaa on no habboriɓe ko tiiɗi.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen hollii wonndema ngal yiitidal ko nafoore wonani yaakitorde aranere nden. Si o torii mo huurugol golleeji ɗin, ka yaakitorde aranere e nder yankinaare.

 

 

 

Konaakiri ñannde 05 collite 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa tolnii seeniiɓe immorde e fedde inneteende China International Water & Electric Corporation (CWE), ko hikkaniiɓe yeeso ko ardiiɗo mawɗo fedde nden CWE Gine SARL Moodi See Hu’a.

E tawnde yaakitoraaɗo giiyaaji ɗin (enelsii) Laayi Seeku Kamaraa, ngal tummbondiral ko fii lannde humondirɗe e ɓeydugol giiyaa ilan yiite faande e tuugaale yaanduɗe e eɓɓoore Simanndu 2040.

Ko tummbondiral ngal lannata, koolaaɗo konngol fedde CWE Gine nden anndintini wonndema hinde woodaa gila duuɓi 60. O anndintini fahin tammbitannde yeñinirde makko nden e huurugol alhaaliiji buy wano baaraasiiji ɗin Kinkon, Tinkiso, Kaleta, Su’apetii wonuɗi e jonnude fewndo ɗoo ko ɓuri e ɗuuɗude e nder ngenndi ndin ilan yiite.

Konaakiri ñannde 4 collite 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen naɓii ɗerol ɓannginannde maral makko ngal ka ñaawitirde mawnde.

Ngal kuugal ko ɓaawo o lontinireede hoore makko ka yaakitorde aranere e hoore teddinngol Sariya Mawɗo on wano no o ɓannginiri non wonndema ko farrilla yo ardiiɓe tawtuɓe ɓen banngin maral maɓɓe ngal. Ko wano non Ardiiɗo Hawtaandi ndin kañun kadi ɓay o tolnaama.

Bay Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen gaynii wallinnde ɓannginannde nden, o anndintini wonndema ngal kuugal no moƴƴani leydi ndin sabu ko ngal farilla immorde e Sariya Mawɗo on. Kanko doo o woondii wonndema ko maral makko ngal fow, no ngal foti, o ɓanngini.

E dow ko tawi kon ko farrilla, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓanngini fahin, faandare nde tawata ɗun ɗoo no ɓanngina faale ardagol no haaniri : « si neɗɗo ardinaama no haani ka o senndindira ngalu makko ngun e ngalu ngenndi ndin, o wona kadi hara e saa’i fow, himo waawi hiwritaande haaju mo o halfinaa on no foti e no fewndori. Woni ko jamaa on o hollata,e si ko asko mun immorde e ñaawitirde mawnde nden. Ko ɗun ɓannginta hoolaare e kuuɗe ardiigu ngun wonannde jamaa on » o ɓangini.

 

Konaakiri ñannde 4 collite 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa ardike haaju hurmbitugol rajoo jaamaa innaaɗo Conakry FM 105.5 ka jardin 02 octobre.  Ko huuri ngal kuugal ko guwerneer saare Konaakiri nden fii ɓantugol jiwɗina tummbe kafu jamaa konaakiri on.

Ka udditugol yewtere, guwerneer saare konaakiri nden Sonna M’maa Sillaa jarni sanne Ardiiɗo hawtaandi ndin sabu hoolaare nde o fawi nden halfinaaɓe ardagol ca’e ɗen tentinii e banŋe ɓantugol saare Konaakiri nden.

Ardiɗo njuɓɓudi mawndi e banŋe kummpitti e ñoggannde ka haala faransi HAC Moodi Buubakaar Yaasin Jallo kañun ɓay ƴettii konngol, o dolnori anndintingol mokobayaagal, ngal  o habbori humpitooɓe e fijinooɓe e oo rajoo.  O weltori kuugal guwerneer saare Konaakiri nden.  O  holli wonndema ɗun no yaadi e yeñinngol jawle e banŋe kuppitti wonannde jamaa on.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa weltori woƴƴintingol jardin on sabu ɗon wonii hannde nokkuure nde fow dogitanta. O ɓanngini kadi nafa ko woni kon e rajoo. « rajoo ko humpitirɗun, e kumpitti no humindira jamaa konaakiri on e laamu ngun ».

E ngun haaju hurmbitugol, yimɓe ɗuuɗuɓe waawuno seenaade wano : Ardiɗo njuɓɓudi mawndi e banŋe kummpitti, Ardiiɗo konu weeyowu ngun e ardiiɓe komiinji ɗin Konaakiri.