Konaakiri ñannde 29 siilo 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tolnii ka jonnde yaakitorde Nootaniiɗo kawtital CEDEAO ngal Moodi Luwii Bileesi AKA-BRUU.

Faandaare yiidigal ngal ko geɓe ɗiɗi : jarnugol ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen sabu ko o lontiniraa kon hoore makko ka yaakitorde aranere e hollitugol mo toŋe CEDEAO ɗen ko tontaa kon e hoore Gine.

« Hannde Gine heɓi ardiiɗo hawtaandi immorde e suɓungo demokarasii ko ɗun si jagge CEDEAO ɗen fow haldi tontugol toŋe fawanooɗe ɗen e Gine » holli holni Nootaniiɗo CEDEAO on.

E banŋe goo, ka tummbundiral 67^ɓal Ardiiɓe hawtaaɗe CEDEAO ɓen ñannde 22 korse 2025 ka saare Abuuja, halduno yo Gine wernu jonnde hirnaange Afiriki nden fii ndiyan ñoggiraa nde (CCRE). Ngal haldigal no ɓanngini wununnde Gine nden e banŋe hiwugol ndiyanɗan iloojan ɗan e nder hirnaange Afiriki.

Konaakiri ñannde 28 siilo – leereeji 48 ɓaawo toɗɗeede Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, ndartoowo golleeji laamun ngun tolnii ka julere yaakitorde aranere Aamadu Wuuri Baa. Haaju ngun moftuno koohooɓe ɗuuɗuɓe, ka jonnde yaakitorde wano koolaaɗo kuuɓal ka ardiigu hawtaandi, yaakitoraaɗo ardiiɗo kabinee on ka jonnde yaakitorde aranere, ardiiɓe ka konu, yaakitoraanooɓe aramɓe, koolaaɓe kuuɓal ka yaakitorɗe e feddeeji ɗoworɗe ɗuuɗuɗi.

Ndartoowo mawɗo hawtaandi ndin Dfru Soosef Toñaa Dooree coobii manngu kuugal ngal Ardiiɗo hawtaandi ndin halfini Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen. O anndintini duŋayee wonuɗo on e huurugol kuugal ngenndiyankewal. E saa’i ka taawata habboral ngal no mawni.

O anndintini kadi manngu taarikayankewu humondirngu e ngal geɓal ngal ardiiɗo hawtaandi ndin yeɗi Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen wonndudu e fadanɗe e banŋeeji wonndiigu e faggudu.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓanngini wonndema saa’i laamu ƴanɗewu e saa’i toppitaagol caɗeele wontirii ɓaawo men jooni. Ɗoo e yeeso Gine udditay damal kesal fii baylanduru heyru, e ardiigu duumiingu.

O tentini wonndema laamu ngun ardinay ardiigu ñeeñanngu, laatiingu, waawayngu ɓannginde golle laatiiɗe tinoteeɗe, ɓanngayɗe e ngaurndanji jaamaaji ɗin. E nder ɗun, o holli nanondiral e ɓure wonuɗe ɗen hakkunde ɗoworɗe fii ɓantal e tottere haqqeeji jamaaji ɗin e banŋe ɓantal.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen holnii wonndema, ko teddungal wonani mo ardagol nde yaakitorde e nder needi e kellifaaku : «  Ardorde yaakitoraaɓe ɓen huuray golle mun ɗen, nde wonay yiilorde ñinnoore ɗoworɗe laamu ngun » o ɓeyditi.

Wonannde jamaa on, Aamadu Wuuri Baa anndintinno wonndema saa’i fewndiiɗo on, no lanndii anngisannde heyɗintinaande immorde e jamaa on fow : « Ngenndi ndin yaarii yeeso woo si tawii doose mayri ndin no tiiɗi, e si tawii jamaa mayri ndin no hoolii ndi e nder kuugal. Ko ɗun faandi ɗen artirde ka ardiigu wona kuugal men. »

Konaakiri ñannde 27 siilo 2026 – Ɓaawo yamiroore Ardiiɗo Hawtaandi ndin faade e toɗagol Moodi Aamadu Wuuri Baa ardagol yaakitorde aranere nden, liggotooɓe ɓen ka jonnde yaakitorde aranere waɗuno bolol sannirgol jaɓɓoo e nder welo-welo ko o hewtii ka jonnde yaakitorde.

E nder ngon jaɓɓo, o yewtiduno e liggodeteeɓe makko ɓen ka “kabinee”. Ko e nder ɗun, yaakitoraaɗo ardiiɗo kabinee on e tawdaaɓe ɓen fow sanni mo jarni weltanii ko tawi kon o lontiniraama hoore makko, ɓe yelanii mo polgal faadee e golle ɗe o halfintinaa ɗen.

Ka yewtere makko, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓannginii wonndema gila ñannde 5 silto 2021 e ley ardiigu Ardiiɗo Maamadii Dummbuyaa baylanduru leydi ndin fokkitanaama wonndude e angisannde mawnde e tinnaare duumiinde. Gila ɗun laamu ngun alaa sakkere ko yeeso tun ngu yaarata.  « Gine no waylaade, e ɓurtay tun waylaade. Leydi ndi annduɗon ndin hannde wonirtaa nii e duuɓi arooji. Waylanduru ndun yaaway si en waawii tabintinde deeƴere, en toppitike e heyɗintine timmbaaɗe ɗen.» O maaki adii o tolneede.

Konaakiri ñannde 21 siilo 2026 e nder newinngol heyɗintina alhaaliiji jagge kiwal ngal, laamu ngun heyɗintinii ardorde fii « cibercriminalité »e haɓugol juri karallaaku. Ko ka kartiyee miniyeere comiin Diksin huɓeere heyɗintiniraande wintaari ngenndiyankoori Gine ñoggiraaɗun BND
Ko ñannde 17 bowte feƴƴuɗe huɓeere nden hurmbitaa e saa’i ka tawata boneeji no heewi e ca’e ɗen immorde e gannde kese e karralle yulirɗe.
Hannde e ndee naasannde (alkamisa), Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Aamadu Wuuri Baa wonndude e yaakitoraaɗo kiwal ngal Seneral Bassiiiru Jallo ƴewtike nokkuure nden
e tawnde huɓindiiɓe ɗuuɗuɓe ka poliisi ngenndiyankoojo e huɓindiiɓe ka banŋe ardiigu yaakitorde.
E nder ƴewtagol ngol ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, jarnii golle moƴƴe waɗuɗe ɗen e banŋe heyɗintingol poliisi ngenndi ndin. O ɓeydi wonndema nde tawnoo bonki kin no mawnude, haray hino haani ka tawata laamu ngun no hebulanaade e jaggugol nooneeji no kiwal wonaa e alnireede non, ɓeydita aalaaji gollirɗi ɗin fii holnugol jamaa Gine on.
Wonannde yaakitoraaɗo e banŋe kiwal ngal, o holliiɓe golle ɗe nduu solndu joopanaa ɗen e banŋe kiwal jamaa on e jawle maɓɓe ɗen.

Konaakiri ñannde 17 siilo 2026 – sabu tolno Ardiiɗo Hawtaandi ndin Maamadii Dummbuyaa, Ardiiɗo Hawtaandi Faransi ndin Emaniyel Makoron lontinirno hoore mun ka tawdegol ngoo tolno Yaakitoraaɗo e banŋe Farankofonii, e huuwondire winndereyankooje e faransinaaɓe wonuɓe ka jananiri Sonna Elenoor Karu’a.

Nde tolno ngon gasunoo, Sonnaajo on e ɓe o ardi ɓen e Jaagoraaɗo Faransi on e nder leydi Gine  seenino sannaa ka Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Moodi Aamadu Wuuri Baa. Ngal tintidal wonuno sommbo yewtereeji kenndeeji hakkunde maɓɓe e wi’e Yaakitoraaɗo faransinaajo on. O ɓanngini wonndema ɓe yewtii fii njuɓɓudi laamu ƴanngal ngal fii no Gine ruttora e laawol sariyayankoore.

Sonna Elenoor Karu’a heyɗintini tammbitannde Faransi nden e hoore himo jarni coobi golleeji waɗaaɗi ɗin himo waajooɓe toppitagol jokkitoo e baylanduruuji fuɗɗaaɗi ɗin. O fensiti fahin, huuwondiral Gine e Faransi immorde e eɓɓooje AFD e Expertise France, tentinii e banŋe cellal, laaɓal ca’e ɗen e banŋeeji goo.

Konaakiri ñannde 16 siilo, fii tolno Ardiiɗo Hawtaandi ndin, Maamadii Dummbuyaa, sukaaɓe no iwii Kankan e hoore motooji ɓe arii Konaakiri. Dugudu ndun ko emmbere kilomeeterji 700.

Ko ɓe sukaaɓe sappo e njeɗɗo, (17) jeyaaɓe e mojobere inneteende Club pour le rayonnement des acquis de la République et des Forces spéciales de la communication GMD. Ardu maɓɓe ndun ko heyɗintinngol angisannde maɓɓe nden e rerɗere maɓɓe nden faadee e miijooji Ardiiɗo Hawtaandi ndin Maamadii Dummbuyaa.

Hannde, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen jaɓɓino ɓe ka jonnde yaakitorde aranere  wonndude e cukko ardiiɗo  kabinee on ko jonnde yaakitorde aranere Moodi Lansine Hawaa Dummbuyaa.

Tippude e ɗun koolaaɗo konngol mojobere sukaaɓe ɓen Moodi Yaayaa Keytaa hollii wonndema ardu maɓɓe ndun ko timmirnirɗun fodaari ndi ɓe ƴettani Ardiiɗo on.

E innde Ardiɗo yaakitoraaɓe ɓen, sukko ardiiɗo kabinee on, jarnii wakkilaare maɓɓe nden, e giggol leyndi maɓɓe ndin e needi maɓɓe ndin e wakkilaare maɓɓe nden wonannde ngenndi ndin.

Konaakiri ñannde 16 Siilo 2016 jonnde ardorde Poliisi laral Konaakiri ngal hurmbitete ka woɗɗaa. Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa ƴewtoyike golle ɗen wonndude e yaakoraaɗo kippuɗo fii reenugol hiwa jamaa on Seneral Bassiiru Jallo. E nder ɗun ɓe coobii gollooɓe ɓen sabu hittinaare maɓɓe nden.

E nder nden ƴewtannde, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen jarnii gollooɓe ɓen. Golle jonnde ardorde poliisiiɓe ɓen ka laral Konaakiri, no humondiri e faale waylugol noone no poliisiiɓe ɓen woni e liggorde non e nder ngenndi ndin, wonndude e angisannde Ardiiɗo Hawtaandi ndin. E kala liggotooɗe e ley konngol Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen.

E wi’a Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, mahugol kuɓeeje fewndiiɗe woni ko Konaakiri, woni ko ka dowri, no heyɗintina mbaadi e ndimu e mbawdi liggotooɓe ɓen ka poliisiiji fii nafoore jamaa on. O anndintini wonndema laamu Gine ngun, ko adii kon, no fawii e dow teddingol njuɓudiiji reenirde nden e kiwal ngal.

Konaakiri, ñannde 15 Siilo 2025 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Aamadu Wuuri Baa, tolnii sonna Kajjatu Jallo ka jonnde yaakitorde aranere wonndude e Pr Luk Keselii-Be’awogii e jeyaaɓe e ɓeynguure sonnaajo on, ɓawto o iwtude Morooku ñawndagol e dow faabo laamu ngun.

E nder nden jonnde, ɓeynguure sonna Kajjutu Jallo nden fensitanii Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, no o ñawndiraa non ka ñawndirde Kaasa-bulankaa e no woni non samorande mo. E nder ɗun ɓeynguure nden weltanike sanne Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, sabu tammbitannde nden, e laamu Gine ngun sabu fawtaare nden ka jananiri.

Kajjatu Jallo ko fawanooɗo kural fewndo murtal ngal siilo e collite 2007 hari ontuma ko mo duuɓi sappo e jeegoo (16). Sonna Kajjatu naɓii sonjaaji heewiɗi, o operaama ko duuɗi e sakkitoro on ɗoo, ko jeɗɗaɓo e ko Morooku o waɗi, hari kural ngal battinii e noorol makko ngol, ko ɗun haɗaynoo mo daragol feewa.

Wonannde Pr Luk Keseeli-Be’awogii, operasiyon on laatorii no haaniri, nawnuɗo on wattii seppude kanko tun. Dankeede seeɗa ka ñawndirde, waajee seeɗa o heddorii.

Ngal kuugal no humondiri e faandaare Ardiiɗo Hawtaandi ndin Maamadii Dummbuyaa gila o laamii e silto 2021 sabu no jeyaa e yurmeende ngenndi ndin faadee e jamaa on.

Konaakiri ñannde 15 siilo 2026 -Aairdiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa, ƴewtoyike daral je ɗen Ahmed Seeku Tuuree, (AIAST). Nden ƴewtannde no humondiri e hebulannde tolnugol Ardiiɗo Hawtaandi ndin Maamadii Dummbuyaa laatintee ɗun ñannde 17 siilo 2026 aroore ɗoo

E nder nden ƴewtannde, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, ƴeewii nokkeeli buy e nder daral ngal, tentinii nokku ka heyɗintinaa ɗon kesun. O jarni, o weltanii gollooɓe e ndee eɓɓoore heyɗintingol daral ngal. Aamadu Wuuri Baa anndintini wonnde tayre aranere heyɗintingol ngol woɗɗike, o udditiniɓe laawol fii tayre ɗimmere nden, fii no daral alapurenje ɗen wonu winndereyankoore.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, ɓannginii wonnde hino haani ka haaju tolno Maamadii Dummbuyaa ngon mawninee. Sabu e ngon tolno Ardiiɓe leyɗe buy e ardiiɓe kawtitte aray Konaakiri, ko maa pehe ƴettee fii kiwal maɓɓe ngal. O holli haray eɓɓoore karallaagal ngal no holni mo fii jaɓɓagol no haaniri hoɓɓe ɓen, hara ɗun no yaadi e nooneeji no warrata non e nder winndere nden.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen watti ɗon wonnde himo torii ginenaaɓe ɓen fow annditugol wonnde ko aduna on fow sutii en nden ñannde, himo toroo mo kala e nokku kala ka o woni, tammbitagol no haaju on gasira e jam. O wona haaju ngenndi ndin fow. Ɓay o iwii ɗon, o seenii ƴewtagol golle ɗen ka fugutulde (estaad) Seneral Lansana Konte Nongo. Si o hommbiri ƴewtagol Yaakitorde Ginenaaɓe ɓen ka jananiri.

Labe, ñannde 12 siilo 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ardike welo-welo hurmbitugol gollirde fii wintaaje jamaa ka laral Labe.

Timmbugol ndee gollirde fii wintaaje no humondiri e faandaaje ardiigu ngun fii ɓannindirgol laamu ngun e jamaa on, e hoore wattanngol hiila, reenugol, ayna wintaaje ɗen fii haɓugol ngeenaari.

Ka yewtere makko, Guwerneer laral Labe ngal ɓannginii wonndema ngal kuugal ɓeyday huuwondiral hakkunde jamaa on e laamu ngun e ɓeyda wintaaje ɗen e banŋe faggudu.

Yaakitoraaɗo faggudu e wintaari ndin anndintinii kañun, wonndema maande laamu ngun e dowri ndin no jeyaa e ɓannginngol naɓidal e huuwondiral, dowri ndin e laamu ngun.o watti ɗon ɗun ko maande mawnde wonannde laamu ngun, ko huunde haanaande e duumeede e mun. Huulannde nden ko : « wallugol calɗi mankirde nden, ɗi daña aynirɗe wintaaje ɗen, aynirɗe ngeenguuji, e newinngol dillere jawle ɗen no haaniri, e huɓindagol fiyaake kala ko woni wintaari. ».

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓanngini wonndema no haani ka tawta kala kippuɗo fii wintaari yo tawu hara ko nokkun gootun moftanaa weeri, ko nokkun gootun woni gollirde nden. No haani kadi wonannde ɗeya yaakitorɗe sabu ɗun newinay golleɗen yawna, yuɓɓindira no haaniri.

Wonannde Ardiiɗo Yaakitoraaɓe ɓen, faandaare nden no laaɓi, ko wattidugol gollooɓe ɓen e ɓanŋe goote nokkun gootun. Waɗa ɓe e nokku newiiɗo wonannde golle maɓɓe ɗen fii no ɓe ñinnira golle maɓɓe ɗen no haaniri.

Gollirde hurmbitaande nden no mari cuhun ka damal, no mari ley bente,faɗorɗo e birooji 36 e hunndaari fotinaandi fii ka gollooɓe ɓen wonaa ñinna golle ɗen no haaniri.