Catégorie : Actualités en Pular

Konaakiri ñannde 10 collite 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tolnii Jaagoraaɗo Hawtaandi Faransi ndin Lic Biriyaar e ardiiɗo mojobere faransinaare fii ɓantal AFD maaketeeɗo Antuwan Keer Bijot.

Yewtereeji ɗin ko e banŋe ɓeyditugol ɗuɗɗina nooneeji naɓidal ngal hakkunde Gine e Faransi tentinii e banŋeeji ɓantal faggudu, demal, jannde, allhaaliiji yulirɗe e dillere nder ca’e. Ɓe ɓurtuno tentinaade e eɓɓoore timmbugol santaral soleer  ilan yiite immorde e oyki naange ngen 2026-2027, eɓɓoore yaadunde e faandaare Simanndu 2040, ka tugalla mun mbaylanduru faggudu ngenndi ndin.

Jaagorɗo on ɓanngini wonndema e mbooyi (maarasi) 2026 mojobe yeñinooje jawle cappanɗe jowi ɓaŋoray Faransi hewta ɗoo fii tinugol ko e banŋe honɗe ɗe gasata huuwondirde e hawtaandi Gine ndin.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen jarni noone no huuwondiral ngal hakkunde Gine e Faransi woni e yaarude non. Noone mo tawata kala heɓay kun mun kun e tawude kadi naɓidal ngal no dañini ɓure banngude e jamaa on.

 

Konaakiri ñannde 9 collite 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ardike udditugol koolol laralyankewol fii yewtidal hakkunde dinaaji ka coociiru (arsewesee).

Koolol ngol ko ley tiitoonde « julɓe e annasaaraaɓe fii timmbugol renndo deeƴungo nanondirngo e nder Afiriki », ngol koolol no mottindiri julɓe e annasaraaɓe fii naɓidal haanungal hakkunde maɓɓe.

Tiitoonde  : « humiinde e sommbo men, woni e banŋe diina, woni e banŋe neɗɗankaaku » anndintini Reweran Indunil koolaaɗo kuuɓal ka Dicastère fii yewtere hakkunde diinaaji.

E nder balɗe nayi (gila ñannde 9 haa 12 collite 2036), yewtere kuulol ngol ko e tugaale tati fawii. Ɗen tugaale ko : hellifaaku e banŋe diina, e neɗɗankaaku ; diina, leƴƴi-leƴƴi  e hareeji ; diina e nokkeeli kafaaɗi ; kafu, fero, yiɗindiro e yurmondiro.

Koolaaɗo kuuɓal on ka Dicastere fii yewtere hakkunde diinaaji ɓannginno wonnde Afiriki hatonjinaa e hare woni ko addaaɗe wonni ko sincaaɗe eltaa. Afiriki ko haatonjini, ko seeditannde haqiiqaare ɓannginnde wonndema dewal Alla no waawi moƴƴintinnde , newina wonndigal, ɓuttu e ɓantal duumiingal hakkunndeeji men.

« wa ardiiɗo diina, ɗoworɗo finaa-tawaaji men ɗin, hiɗen haani wallitaade jamaaji men ɗin no ɗi seedira e kaɓɓol tooñe, ngaygu e cergal. Ardinen jiwɗingol cosaane e ɓuttu. »

Ardiiɗo yaakitoraɓe ɓen ɓanngini wonnde ko teddungal wonani ardiigu Hawtaandi Gine ndin tawdegol e ngol koolol ngol tawta ko Épiscopat de Guinée wonndude e huuwondiraaɓe ka yewtereeji hakkunde diinaaji ɗin : « ko honno timmbirɗe renndo yiɗindirngo, deeƴungo e nder Afiriki ? » e wi’a makko ndee tiitoonde e kumpital fewndiingal.

« si en ndaarii hannde nokkuure nden Gila Atlantik haa e boɗewol laaral njanal e nder loowoondi Afiriki ndin no jiiɓii walla yakkii immorde e hareeji ɗi nooneeji fow. »

«Kono hareeji goo no ƴettitiraa wa hareeji diina, goɗɗi wa si ko hareeji bolondaa, , goɗɗi goo no sifooraa wa hare fii jawdi. Jamaaji ɗin no ɓittii, ko saɓu ɗun si ɗi waɗay ko woniwoo fii no ɗi wuurira. », Ɓeyditi Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa

Ka hommbugol yewtere makko nden kanko Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen e innde Ardiiɗo Hawtaandi ndin, o yelanike tawaaɓe ɓen, koolol newiingol. O torii yo Alla newnamɓe ñinnugol ngol e jam e nder ɓuttu fii no jamaa ɓuruɗo e lo’ude on nafitora.

 

Konaakiri ñannde 09 collite 2026 yaakitoraaɗo koolaaɗo kuuɓal ka ardiigu, Tammba Benuwaa Kamano ardike tolno lontondiral yaakitoraaɗo ardiiɗo kabinee immotooɗo Muhammed Lamiin Sii’Sawaanee e toolotooɗo Doftooru Dawda Kamisoko.

Tolno ngon tummbindirno, waajo ardiiɗo dillere ka ardorde hawtaandi ndin, cukko koolaaɗo kuuɓal ka ardorde e waajooɓe yaakitorde aranere nden e liggotooɓe ɗuuɗuɓe ka laamu.

Yaakitoraaɗo koolaaɗo kuuɓal ka ardiigu, Tammba Benuwaa Kamano holi wonnde ngoo tolno, ko jaaɓotiral ligge fii ɓannginngol wonndema ardiigu ko ko jokkondiri e kadi neeɗi ardiigu ngun wonay ko ɗohi ɗoo e yeeso wonaaɗo e tolneede on.

« kuugal yaakitoraaɗo ardiiɗo kabinee on ko toppitagol ñannde  woo ñannde e golleeji Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen. E kadi himo humindira rerɗina wonndude e koolaaɗo kuuɓal on fii luujagol Arddiɗo yaakitoraaɓe ɓen e kala ligge ɗe o ɓanngini fii no ɗe newora no haaniri. ɗun non woni e banŋe ardiigu, walla ñaawoore,walla hakkunde yaakitoraaɓe ɓen », o ɓeyditi.

Ɓaawo o jarnude tolneteeɗo on, immiɗo on Mohammed Lamiin Sii-sawanee annditi lontiiɗo mo on no toolaade e ligge kenndeeje lanndiiɗe wakkilaare, fii huurugol golle laamu ngun : « miɗo hooliri ballal luujo mon on banndan an Lansine Hawa Dummbuyaa. On mo tawata hettaare mun waaway wallitaade no haaniri e ngal kuugal », o ɓanngini.

Doftooru Dawda Kamisoko anndintini wonndema darnde yaakitoraaɗo ardiiɗo kabinee on Yaakitorde aranere nde o yeɗaa no humondiri e yaadu ardiigu ngun. O watti wonndema ɗun no lanndii wakkilaare, ñinnere e nunɗal fii huurugol no haaniri faandaaje ɗoworɗe laamu ngun e ñinnugol no haaniri.

Nde tawnoo himo felliti manngo kuugal ngal o yeɗaa ngal, o holli wonndema ko o yamiraa kon no laaɓi pos ko huuwondirgol e gollooɓe ɓen fow ka yaakitorde aranere: « tammbitagol luujoo ardiiɗo yaakitoraɓe ɓen, fii no o huurira no haaniri golle makko ɗen fow, e hakkunde makko e e ɗeya yaakitorɗe fii dañinngol ɗe ɓure ɓanngayɗe e jamaa Gine on. »

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓay ƴettii konngol, o jarni o weltanii immiiɗo on, o sanni o tolni tolneteeɗo on sabu hoolaare fawaande e makko immorde e Ardiiɗo hawtaandi ndin.

O anndintini huuwondiral, hakkunde makko e yaakitoraaɗo tolnaaɗo on fewndo ko ɓe yiidunoo faransi e hannde, fodoore nden waɗii haa tawii ko nokkun gootun ɓe gollata e saa’i ka tawata jamaa on no habboriɓe ko tiiɗi.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen hollii wonndema ngal yiitidal ko nafoore wonani yaakitorde aranere nden. Si o torii mo huurugol golleeji ɗin, ka yaakitorde aranere e nder yankinaare.

 

 

 

Konaakiri ñannde 05 collite 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa tolnii seeniiɓe immorde e fedde inneteende China International Water & Electric Corporation (CWE), ko hikkaniiɓe yeeso ko ardiiɗo mawɗo fedde nden CWE Gine SARL Moodi See Hu’a.

E tawnde yaakitoraaɗo giiyaaji ɗin (enelsii) Laayi Seeku Kamaraa, ngal tummbondiral ko fii lannde humondirɗe e ɓeydugol giiyaa ilan yiite faande e tuugaale yaanduɗe e eɓɓoore Simanndu 2040.

Ko tummbondiral ngal lannata, koolaaɗo konngol fedde CWE Gine nden anndintini wonndema hinde woodaa gila duuɓi 60. O anndintini fahin tammbitannde yeñinirde makko nden e huurugol alhaaliiji buy wano baaraasiiji ɗin Kinkon, Tinkiso, Kaleta, Su’apetii wonuɗi e jonnude fewndo ɗoo ko ɓuri e ɗuuɗude e nder ngenndi ndin ilan yiite.

Konaakiri ñannde 4 collite 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen naɓii ɗerol ɓannginannde maral makko ngal ka ñaawitirde mawnde.

Ngal kuugal ko ɓaawo o lontinireede hoore makko ka yaakitorde aranere e hoore teddinngol Sariya Mawɗo on wano no o ɓannginiri non wonndema ko farrilla yo ardiiɓe tawtuɓe ɓen banngin maral maɓɓe ngal. Ko wano non Ardiiɗo Hawtaandi ndin kañun kadi ɓay o tolnaama.

Bay Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen gaynii wallinnde ɓannginannde nden, o anndintini wonndema ngal kuugal no moƴƴani leydi ndin sabu ko ngal farilla immorde e Sariya Mawɗo on. Kanko doo o woondii wonndema ko maral makko ngal fow, no ngal foti, o ɓanngini.

E dow ko tawi kon ko farrilla, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ɓanngini fahin, faandare nde tawata ɗun ɗoo no ɓanngina faale ardagol no haaniri : « si neɗɗo ardinaama no haani ka o senndindira ngalu makko ngun e ngalu ngenndi ndin, o wona kadi hara e saa’i fow, himo waawi hiwritaande haaju mo o halfinaa on no foti e no fewndori. Woni ko jamaa on o hollata,e si ko asko mun immorde e ñaawitirde mawnde nden. Ko ɗun ɓannginta hoolaare e kuuɗe ardiigu ngun wonannde jamaa on » o ɓangini.

 

Konaakiri ñannde 4 collite 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa ardike haaju hurmbitugol rajoo jaamaa innaaɗo Conakry FM 105.5 ka jardin 02 octobre.  Ko huuri ngal kuugal ko guwerneer saare Konaakiri nden fii ɓantugol jiwɗina tummbe kafu jamaa konaakiri on.

Ka udditugol yewtere, guwerneer saare konaakiri nden Sonna M’maa Sillaa jarni sanne Ardiiɗo hawtaandi ndin sabu hoolaare nde o fawi nden halfinaaɓe ardagol ca’e ɗen tentinii e banŋe ɓantugol saare Konaakiri nden.

Ardiɗo njuɓɓudi mawndi e banŋe kummpitti e ñoggannde ka haala faransi HAC Moodi Buubakaar Yaasin Jallo kañun ɓay ƴettii konngol, o dolnori anndintingol mokobayaagal, ngal  o habbori humpitooɓe e fijinooɓe e oo rajoo.  O weltori kuugal guwerneer saare Konaakiri nden.  O  holli wonndema ɗun no yaadi e yeñinngol jawle e banŋe kuppitti wonannde jamaa on.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa weltori woƴƴintingol jardin on sabu ɗon wonii hannde nokkuure nde fow dogitanta. O ɓanngini kadi nafa ko woni kon e rajoo. « rajoo ko humpitirɗun, e kumpitti no humindira jamaa konaakiri on e laamu ngun ».

E ngun haaju hurmbitugol, yimɓe ɗuuɗuɓe waawuno seenaade wano : Ardiɗo njuɓɓudi mawndi e banŋe kummpitti, Ardiiɗo konu weeyowu ngun e ardiiɓe komiinji ɗin Konaakiri.

Konaakiri ñannde 4 collite 2025 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tolnii ka yaakitorde aranere mawɗo musidal on Loolaa koohoo Su’aa 7 Dooree wonndude e waajo makko on e ardiiɗo immorɓe Loolaa ɓen Konaakiri.

E ngal tintidal toɓɓe ɗiɗi wonuno ko yewtaa : ɓannginangol mo jarnoore jamaa Loolaa on faade e laamu ngun, rewrude e Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, sabu golleeji timmbaaɗi ɗin ka perfektiir e ko Ardiiɗo hawtaandi ndin lontiniri mo kon hoore makko ka ardiigu yaakitorde aranere.

E nder yewtere Mawɗo musidal on, o anndintini ahodal hakkunde Ardiiɗo yaakitorɓe ɓen e jamaa Loola on : « jamaa Loola on no tammbitii Ardiiɗo Hawtaandi ndin sabu golleeji makko ɗin ». o watti ɗon ko sabu ɗun si jamaa Loolaa on nootii noddaandu lanɗo on ka suɓagol fii ardagol hawtaandi ndin.

Koohoo Su’aa 7 Dooree jarni kadi ardiiɗo hawtaandi ndin e laamu ngun fow sabu wakkilaare maggu ka ñippugol hareeji ɗin hakkunde remooɓe e aynooɓe, artira deeƴere e ɓuttu. O heyɗintini tammbitannde jamaa Loolaa on fii ñinnugol faandaareeji ardiigu ngun e hoore himo toroo mo wattangol yiila e geɗalɓe laral ngal.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, jarni sanne mawɗo musidal on Loolaa sabu tinnaare makko nden fii ñinnugol ɓuttu duumiiɗo e nder laral ngal. O weltanii jamaa Loola on sabu tinnaare nden ka suɓo-suɓo fii ardingol Lanɗo leydi ndin.

 

Konaakiri ñannde 2 collite (feeburiyee) 2026 ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Bah tolnii Koohoo SunYung Jaagoraaɗo Hawtaandi Siin.

Yewtereeji ɗin no humondiri e huuwondiral hakkunde leyɗe ɗen ɗiɗi e nder ardinngol naɓidal hakkunde Gine e Siin fii yo ngal  nafu leydi kala.

Ko e nder ɗun jaagoraaɗo Siin on jarni, weltani Ardiiɗo yaakitooraaɓe Gine on sabu ko o lontiniraa kon hoore makko ka ardiigu yaakitorde. O holliti eɓɓooje kese huurayɗe naɓidal ngal hakkunde Gine e Siin. No e ɗen: timmbugol ka leydi Gine jonndeeji yeñiriɗi “enterpiriisi” e timmbugol suluuru honcinirdu baafata immorde e mojobere Chinalco waawaynde honcinnde emmbere toonuuji 1,2 miliyoon e nder hitaande.

E nder tontagol, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen jarni Jaagoraaɗo Siin on sabu seenaayee makko on, o anndintini wonndema, wonii lebbi jeego gila o ɓaŋii Gine. Bii ɗun himo wonndi e angisannde mawnde fii huurugol mawnina huuwondiral ngal hakkunde Gine e Siin. Golleeji buy timbaama immorde e leyɗe ɗen ɗiɗi e ko ɗuuɗi no fokkitanaa tentinii ɓaawo laamu hesu Gine ngun joɗɗineede.

Konaakiri ñannde 30 siilo 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tolnii nootaniiɓe leydi Danemark ndin. Ko ardii seeniiɓe ɓen ko Moodi Noring. Seenayee maɓɓe on no humondiri e huuwondire maɓɓe woowuɗe hakkunde leydi Gine ndin e ndi Danemark ndin.

Yewtere nden no yaadi e ballal winntaaje eɓɓooreeji golle Gine tentinii jaggere ilan yiite (baaraasi) kuukutammba. E ballaŋal ngal ɗate ɗiɗi sowanɗe ɗiɗi kinndiyaa-Telemele-Gaawal tuumaangal wallitagol ɓantal ngenndi ndin e ngal laral ɗon e wonannde jamaa on.

Konakiri ñannde 29 siilo – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen wonndude e koolaaɗo kuuɓal ka ardorde hawtaandi Seneral Amara Kamara e ardiiɗo kabinee ka ardorde hawtaandi Jiba Jakitee wonndude e gollideteeɓe buy ka ardiigu, woni konunkeeɓe e ɓe wonaa seenike ka ñawndirdu Sino-guinéen juuraggol hiwrondira e ɓeynguure faatiiɗo Alfaa Abdullaahi Portoos Jallo. Anndintinen wonndema Abdulalaahi Portos Jallo ko yaakitorraaɗo kiɗɗo ka yaakitorde muraaɗi janani.  Ko e njelaare (alarba) ñannde 26 siilo o feƴƴini.

E nder ngal kuugal laamiiɓe Gine ɓen ɓannginii yurmeende mawnde e yarlinii ɓeynguure hayraande nden.

E innde lanɗo hawtaandi ndin, seeniiɓe ɓen wonndude, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen yarlinii ɓeynguure nden e hoore himo anndintini golle mawɗe ɗe Abdulaahi Portoos waɗani Gine ɗen fewndo o wonunoo yaakitoraaɗo.

Yo Alla hinno Alfaa Abdulaahi Portos Jallo ko gennda Hajja Aysa Baa yaakitooɗo kiɗɗo e banŋe needi e jannde.