Koobaa, ñannde 8 setto 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Aamadu Wuuri Baa, hurbiitii uddital demal ngal hitannde 2026-2027 ka Suuperefektiir Koobaa e nder Bofa.
Ko ka aynde Konibale nde ektaaruuji 2 400 hurmbito ngon ñinnaa wonndude e yaakitoraaɗo on ka demal rewrude e suudu ngenndiyankooru fii demal ngal e faransiire Chambre nationale d’agriculture. Tiitoonde hikkaare nden : « faggugol leydi Gine ndin immorde e ngalu mayri ngun » ; Ɗun no ɓanngini faale laamu ngun yaccinagol tammbitoo fii no Gine faggitora.
Yaakitoraaɗo demal ngal sonna Aaminata Kabaa weltorno ɓure dañaanɗe ɗen hitaande fiƴƴunde sabu coñal ngal yawtuno toonuuji miliyon 1,5 maaro ɓeydoral ngal 14 %, e toonuuji 750000 kaaba ɓeydoral ngal 33 %.
O holli fahin faandaare laamu ngun waɗugol hitaande 2026 nden hitaande ɓantal demal tentinii nde tawnoo demal ngal ko tugalal eɓɓoore Simanndu 2040. Ka nder yewtere o ɓanngini wonnde laamu ngun tammbitoto miliyon 1,5 remooɓe e ŋanaaɓe 100 e banŋe demal no toraa hewɗintingol noone demal ngal.
Fii no ɗun laatora, alaaji ɗuuɗuɗi wattete e sooke remooɓe ɓen wano : « toonu 300 awdi maaro, toonu 1 500 awdi kaaba, toonu 34 000 ñolunal NPK e ɓuri liitir 785 000 wariɗun geeɗe », o ɓanngini.
Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen anndintini ngalu ngu jogiɗen ngun e banŋe ndelo ngon fii demal, o heyɗintini angisannde laamu ngun ɓeydugol hertinnde ndelooji fii demal e ɓeydugol wintaade fii no Gine dañira mbawdi faggitagol. O watti ɗon, tinnagol haɓugol kala tallallakke immorayɗo e ittugol neema ka jananiri : « leydi hoolorndi addugol ñaametee immorde ka jananiri no e nder caɗelee. Ko haa tun ɓilel (détroit) sokee nokku goo e nder aduna on fuɗɗoɗen kisan tinude tallallakke ɗen».
Ka joofinngol Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tentinino fii no yeñinooɓe jawle ɓen jiñine tenntinii ngenndiyankooɓe ɓen no ɓe tawtoree e banŋeeji demal ngal wano timmbugol suluuji waylirɗe e marirɗe neemaaji ɗin si ɗi soñitaama.
