Jour : 4 mai 2026

Forekariyaa ñannde 25 setto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa ardike anital ñalaande winndereyankoore fii nawna-jonte. Tummbondiral ngal ko waɗi ko ka huɓeere sukaaɓe Forekariyaa tawnde ardiiɓe ka laamu, waajotooɓe Ardiiɗo hawtaandi ndin e koolaaɗo kuugal ka yaakitorde fii cellal Dfru Mori Keytaa, e luujooɓe banŋe karallaagal e jawle e ardiiɓe eɓɓoore ngenndi ndin fii haɓugol nanwna-jonte (PNLP).

Ngal ñallal no anndintinee hitaande kala ñannde 25 setto e nder nokku ñawndirɗo. Ngal ñallal ko ndartirngal baɗe hollita faandaaje hitaannde e moftugol luujotooɓe fii ɓeyditugol kuuɗe humondirɗe e haɓugol nawna-jonte.

Wonannde ardiiɗo PNLP ɓure heewuɗe dañaama e nder ngol haɓugol ndee nawnaare. Nawnuɓe ɓen iwii yeru 44 % e hitaande 2016 ɗuytike haa e 14 % e hitaande 2026, barki alla e naɓidal ngal e waajuuji ɗin e angisannde laamu ngun e luujotooɓe ɓen e banŋe karallaagal e wintaari.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen heyɗintinii finnde mun faade e cellal ngal tentinii immorde e yuɓɓugol « waksen) e kuuɗe adintinayɗe nawno ngon. O jarni kuuɗe liggotooɓe ɓen e banŋe cellal, o wakkiliniɓe e toppitagol e nder ko duumii hawre nde ɓe fuɗɗodii nden e nawna-jonte fee jamaa on. O torii ɓe fahin ardinngol ɓure ngal tummbondiral e hoore hiɓe tinnii e nodditugol waajoo fii no faandaare nden ñinnora.

Forekariyaa ñannde 25 setto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa wonndude e yaakitoraaɗo fii laaɓal ilan e kuɓɓan Abuubakaar Kamaraa e yaakitoraaɗo fii hunndaari ndin e ɓantatal duumiingal sonna Jami Jallo e liggotooɓe buy ka laamu  hurmbitii suluuru moƴƴinayndu lulluuji gaasi e nokku wi’eteeɗo konta e nder perefektiir Forekariyaa.

Ko timmbi suluuru ndun ko FAP Gaz e ley duŋayee yaakitorde heeraniine kuɓɓanɗan. Ndee eɓɓoore e ley wintaari laamu ngun e luujuuɓe Siin. Ko e hoore hektaaruuji 21 suluuru ndun maha e nder duuɓi tati.

Ka nder yewtere makko Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, jarnii huulannde Ardiiɗo hawtaandi ndin Maamadii Dummbuyaa yiɗuɗo ɓantude fulawaajiɗin. O ɓanngini wonndema timmbugol suluuru Konta no holli faandaare laamu ngun waylugol koɗooli ɗin watta ɗi nokkeeli timmbirɗi ɓantal.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tentinii e nafa wonannde laamu, timmbugol eɓɓooje yuɓɓondirɗe dañinayɗe ɓantal duumiingal wonannde faggudu ndun maa renndo ngon e hunndaari ndin. Tentinii ko tawata kon ngal kuugal ɗoo yeñinay faggudu e kadi ɗuytay yewo wondiije ɗen.

Nduu suluuru no huuli waylugol faggudu Gine ndun nawra ndu yeeso e hoore hara hino tammbitii jeytoral sonnaaɓe ɓen e hoore newinngol ngurndan jamaaji ɗin.

Konaakiri ñannde 24 setto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ardike haaju weeɓitugol eɓɓoore jammaande Kunkii nde yaakitoraaɗo fii yunngo ngon timmbi. Ɗun ko e werde mawnde ka saare Konaakiri waɗi.

Tippude e wintaari ndi miliyonji 130 dala amerikinaaɓe e dow ballal Banki winndere nden e AFD e fonds ProBlue. Ndee eɓɓoore mawnde no faandii heyɗintingol alhaaliji yunngo ngon, ɓeydita looɗe aynirɗe liƴƴi ɗen, jiñina kuuɗe humondirɗe e ayno liƴƴi ɗen.

E nder saa’i ɓillorɗo ɓantal jawle tentinii e banŋe jawle immorde e ndiyan e caɗeele humondirɗe e ñaametee, eɓɓoore Kunkii nden wonay tugalal mawngal fii ɓantal faggudu e renndo. Hinde haani ɓeydugol keɓal liƴƴi ɗin fii jamaaji ɗin ko huutora.

Toonin faandaare nden, eɓɓoore Kunkii nden no jeyaa e faandaaje Simammdu 2040 fii layinngol faggudu ngenndi ndin, ɓanta hawtaandi ndin.

Ka nder yewtere makko, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen hollii wonndema ndee faandaare no yaadi e huulannde lannɗo leydi ndin sabu yunngo ngo ko tugalal mawngal fii ɓantal faggudu e rendo leydi ndin. E wi’e makko ɓantal yunnngo ngon no okka en hettaare e banŋe ñaametee, newina ngurndan yimɓe ɓen.

Konaakiri, ñannde 24 setto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa tolnii ka jonnde yaakitorde mun yaakitoraaɗo malinaaɓe fii antereperenariyaa ngenndi e ligge e jannde mecce sonna Ummu Sall Sek seeniiɗo Gine fii tawdegol ka sama-soobee mecce.

Ko ardi e maɓɓe ko yaakitoraaɗo fii jannde on Gine Moodi Alfaa Baakar Bari. Yaakitoraaɗe malinaajo on no seenii hummpitagol no Gine woni e huurirde jannde mecce ɗen fii ƴellintingol anterepenariyaa e timmbugol golle wonannde sukaaɓe ɓen ɓeyda huuwondiral e naɓidal e ɗen banŋe ɗon hakkunde leyɗe ɗen ɗiɗi.

Ɓay yaakitoraaɗo malinaaɓe ɓen ƴettii konngol, o holli wonndema ko fii ɓeydugol huuwondiral ngal senndoda ñeeñal woni sommbo seenayee makko on. O jarni Gine timmbugol oo sama-soobee fii mecce fii sukaaɓe ɓen o torii yanñugol kuugal ngal waɗa ngal winndereyankewal fii no leyɗe ɗen wattitirira ñeeñal.

Yaakitoraaɗo Ginenaaɓe ɓen Alfaa Baakar Bari holli wonndema seenaayee malinaajo on no jeyaa e wattitugol ñeeñal fii no fayɓe ɓen nafitora no haaniri, tentinii fewndo oo sama-soobee mo o faandii yanñude e winndere nden. Sabu ɗun no jeyaa e faandaare laamu ngun fii ɓantal faggudu e renndo ngon.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen anndintini e nder yewtere maɓɓe nden, wonndema huuwondiral hakkunde leyɗe ɗiɗi ko nafoore wonani wootiri kala e majje. Ko wattitugol ñeeñal. Nde o maaki fii Maali, o ɓanngini faale yi’ugol hiɓe hetti ndimu maɓɓe sollitungu O sakkitori toranaade ɓe Alla fii ɓuttu e nder leydi ndin.

Konaakiri ñannde 17 setto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen ardike hurmbitugol jonnde heyre poliisi on ka laral Konaakiri. Ndee jonnde ko Korontii e nder komiin Kalum woni.

Hinde darnaa e hoore m²1 320. Ndee huɓeere hesere ko suudu koore ndu birooji 24, ndu fow hindu waɗori aalaaji kesi fewndiiɗi fii ardiigu heeriingu e laatiingu wonannde kiwal yimɓe ɓen.

Ardiiɗo poliisi laral Konaakiri ngal komiseeri Abdurahaman Saanoo ɓay ƴettii konngol, holli wonnde nduu suudu hinaa tun fii ka jooɗee fii ardagol hindu jeyaa e faandaare ɗoworɗe e angisanɗe laamu ngun fii hiwugol jamaa on e jawle maɓɓe ɗen ka nder saare laamorde Konaakiri.

Ko e nder ɗun yaakitoraaɗo fii kiwal ngal Seneral Ahmed Mohamed Wuuri Jallo inni :: « hiɗen faalaa poliisi golloowo e nder ndimu wonndude e aalaaji e nokkuure newiinde fii golle maɓɓe ɗen. »

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen anndintinii wonndema ɗii alhaaliiji no yawti ko inneten aalaaji sabu ɗi newinay ruttugol faade poliisiiɓe ɓen hoolaare ngenndi ndin. ɓeyda baɗe maɓɓe ɗen e nder laral ngal ñinna hoolaare hakkunde maɓɓe e jamaa heddiiɗo on.

E banŋe goo Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tiiɗinorii ko tawata hoolaare laamun ngun, ko e kuuɗe maɓɓe moƴƴe ɗen fawii e aalaaji ɗi ɓe jonnaɗaa ɗin fii ñinnugol golle ɗen.

Konaakiri ñannde 17 setto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa ardike hurmbitugol D&B Pharmaceutical Company wonuɗo Benturaayaa ka nder komiin Maaneyaa.

Nduu suluuru heyru ɗoo ko polgal mawngal fii yeɗugol Gine ndimaaku e banŋe cellal e yeñinngol piiji moƴƴinaaɗi Gine.

Ardiiɓe anterepiriisi on Moodi Mammadu Joop weltike ko tawi kon golle ɗen gasii, o holli wonnde nduu suluuru heyru ƴettay gollooɓe yeru 583 humondirɓe e suuluuru ndun e 1700 ɓe humondiraa e mayru.

Yaakitoraaɗo fii ngeegu ngun e suuluuji ɗin Sonna Fatima Kamara holli wonndema nduu suluuru ɗuytay fawagol Gine ngol e jananiri ndin fii addugol lekkeele.

Yaakitoraaɗo fii cellal ngal sonna Khaytee Sall holnii luujooɓe ɓen wonndema Gine tammbitoto immorde e yaakitorde makko nden no haaniri fii newinangol jamaa on lekkeele e no ɗe hewtira ka ɗe haani hewtude ɗon : « Ɗun ɗoo hinaa tun sago ko huunde yaadude e ɗoworɗe ngenndi ndin. »

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen weltorii ngal kuugal o holli wonndema ɗun no humondiri e huulannde ardiigu ngun waylugol faggudu ngenndi ndin, newinana ndi tontagol faaleeji ɓuruɗi e hittude leydi ndin.

En anndinay wonndema D&B Pharmaceutical Company no faandii moƴƴinngol lekkeele yareteeɗe, e sirooji e goɗɗe goo ɗoftiiɗi sartiiji winndere nden hara ko kenndeeje sellinayɗe.

Konaakiri, ñannde 16 setto 2026 Ardiiɗo yaakitoraɓe ɓen Aamdu Wuuri Baa  tolnii ka jonnde yaakitorde mun mojobere Vinci Energies wonndude e Ardiiɗo mawɗo on, Arnoo Grison.

Ko ardi e maɓɓe, ko yaakitoraaɗo fii giiyaa on e illan ɗan Laayi Seku Kamara. Ko addi ɓe, ko tammbitagol eɓɓoore humondirnde e illan yiite immorde naange ngen mo MW 50 humindirteeɗe e liiñ hot-tensiyon on Linsan. Golle ɗen ko ñannde 18 setto 2026 fuɗɗetee.

Ndee mojobere VINCI Energies ko ŋanaande e banŋe ilan yiite e rewrere hinde liggoo e banŋeeeji heewuɗi ko humondiri e moƴƴino e watto ko moƴƴinaa.

Konaakiri ñannde 14 setto 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu wuuri Baa wonndude e yaakitoraaɗo ardiiɗo kabinee on ka Ardiigu Jiba Jakitee ardike uddital ndartannde pehinorde oogiiɗe ɗen e weerirde ka saare laamorde Konaakiri.

E ley konngol ardiiɗo Hawtaandi ndin Koohoo Maamadii Dummbuyaa ngal kuugal immorde e huuwondiral Gine e Beljik rewrude e kawtital Enabel, no faandi yeɗude Gine wintorde heyɗintinande huuɓunde liiƴornde jeyal ngenndi ndin.

Ardiiɗo kawtital Enabel ngal Gine, Sa’id Karmawii jarnii heyɗintinannde humondirnde e ɓanntal nde ngenndi ndin ardini ndin, e hoore himo anndintina welo-welo ngo ɓe dañi ngon e nder duuɓi sappo golle e nder Gine, tentinii e ñinnugol eɓɓooje yaaduɗe e yeñinngol jawle e ɓanntal yeñinooɓe jeytoral.

Koolaaɗo kuuɓal ka yaakitorede fii faggudu e wintaari Doftooru Mamuudu Tuuree  e innde yaakitoraaɗo makko on heyɗintinii anngisannde maɓɓe nden fii wattugol ngenndi ndin e laawol faggudu laatiingol.

Yaakitoraaɗo fii suluuji e ngeengu on sonna Faatima Kamaraa ɓannginii wonndema ndee pehinorde ko aala hittuɗo keso fii jeere heyre nden sabu hinde ɓanngini faandaaje hittuɗe. Nde jiwɗinay coñal ngenndi ndin wakkilina timmbugol suluuji holna ñiiɓina golle kenndeeje.

Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen, Aamdu Wuuri Baa anndinii wonndema ndartal pehirnorɗe fii wintaari ndin no humondiri e huulanɗe Ardiiɗo Hawtaandi ndin koohoo Maamadii Dummbuyaa fii timmbugol hunndaari newiindi, fii ɓantal ngenndi ndin yeñina jawle. Himo lanndinoo pehinorde fewtunde faandaaje Gine ɗen e banŋe faggudu yaaduɗe e eɓɓooje e faandaaje Gine ɗen.

Konaakiri ñannde 15 setto 2026 Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen Aamadu Wuuri Baa ardike hurmbitugol jonnde duɗal Pasteer ngal konaakiri ka kartiyee Donkaa e nder komiin Diksin.

Hertorngal taskagol fii ganndal neɗɗanke e ñawndugol, wiɗoo, janna, ngal duɗal ko polgal mawngal fii ɓeyditugol alhaali ñanndugol ngol ka ngenndi men e hiwugol ñabbeeli mawɗi ɗin.

Ardiiɗo mawɗo duɗal Pasteer ngal Gine Doftooru Noyel Tordo anndintino wonndema  duɗal ngal ko fii wiɗagol e banŋe cellal e nder Hawtaandi Gine ndin, o holli wonndema ɗun non ko e tugaale tati fawii : wiɗagol, cellal jamaa on e jannde  fii ɓantal tasakuyee humondirɗo e cellal e nder leydi ndin.

Yaakitoraaɗo fii cellal ngal Sonna Kaytee Sall hollii kañun wonndema hurmbitugol ngal duɗal no yaadi e huulannde kafaande yeɗugol Gine aala taskorɗo fewndiiɗo e waawayɗo nafude ñannde tawi haaju yanii.

E nder yewtere makko, Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen holli wonnde hannde Gine ruttike e laawol ngol selunoo ngol o ɓanngini ko tawi kon jeyaaɓe e ɗuɗe Pasteer afirikinaaje ɗuuɗuɗe e tawa e ngoo hurmbito, no holli ruttannde huuɓuude. Ngal fottigal, no holli ɓantal kesal e tinnaare huuwondire ɗen e nder duunde Afiriki nden.

No tawanoo e ngal tummbondiral : yaakitoraaɗo on ka hunndaari e ɓantal duumiingal Sonna Jami Jallo e jaagoraaɗo Faransi on Gine Moodi Luc Briyar e luujooɓe banŋe jawle buy.

Konakiri ñannde 15 setto 2026 – Ardiiɗo yaakitoraaɓe ɓen tawdaama wonndude e sonnaaɓe liggotooɓe ka yaakitorde aranere e ndee njeslaare bimmbi ka ƴawno raaya. Ngal ñallal ko annintingol ñalaande winndereyankoore nden fii hannduyeeji sonnaaɓe ɓen nde welo-welo mun bugitoranoo yeeso. En anndintinay nden ñalaande ko ñannde 8 mbooyi kala.

E nder ɗun sonnaaɓe ɓen, gollooɓe ka jonnde yaakitorde aranere ɓen jarnii wakkilaare laamu e banŋe hitinngol e jiñinngol ɓantal sonnaaɓe ɓen e hoore hiɓe torii balle nafooje goo.

Ɓay ardiiɗo kabinee on sonna Faatumata Binta Jallo ƴettii konngol o hollii wonndema  e innde sonnaaɓe gollooɓe ɓen ka yaakitorde, wonndema ngoo welo-welo no ɓanngini anngisannde maɓɓe nden fii fotondiral e nunɗal e kuugal. O annditini baɗal kenndewal sonnaaɓe ɓen e nder ardiigu ngun fii ɓantal leydi ndin.

Tummbondiral ngal no ɓanngini faale laamu ngun tawnorgol sonnaaɓe ɓen e tugaale ɓantal ngenndi ndin.